Pentueen kuulumiset

Nyt pystyn kirjoittamaan jo jotain. Valitettavasti tein jälleen virheen, jota ei voi mitenkään puolustella, syötin Elinaa kuten Ansaa tiineyden aikana, enkä ajatellut ollenkaan sitä että Elina oli huomattavasti tukevampi kuin Ansa. Siksi Elina ei saanut tarpeeksi kalkkia ja fosforia kalkin imeyttämiseen. Samalla tavalla (Ansan edellisen vuoden malliin) jatkoin syöttöä pentujen synnyttyä. Pennut kehittyivät normaalisti, joten en huomannut typeryyksissäni mitään ongelmaa, ennen kuin viidennen viikon kohdalla. Pennuilla oli selvästi MBD (Metabolic Bone Disease). MBD johtuu kalkin, D3-vitamiinin ja/tai UV-säteilyn puutteesta; eli virheellisestä ruokinnasta. Normaalisti kasvavat pennut voivat kaksin- tai kolminkertaistaa painonsa ensimmäisen elinviikon aikana. Jos jokin on vialla, keho ei pysty ottamaan vastaan ja tukemaan räjähtävää kasvua ja sen seurauksena painon nousu on selvästi nopeampaa kuin mitä luusto kehittyy, ja eläin on pulassa. Luin Lewingtonin kirjasta hoito-ohjeet ja rupesin noudattamaan niitä. Lewington mainitsee myös sen, että emon liiallinen tukevuus voi olla osasyyllinen pentujen MBD:hen.


Noudatettuani Lewingtonin ohjeita siihen asti kun meillä oli eläinlääkärillä käynti, sain pelastettua kaksi tyttöä; SaukonVeljesten Siiri ja Verna ja yhden pojan; Toppo. SaukonVeljesten Kaarlo nukutettiin Linnunmäessä. Kaarlolla oli vasemmassa takajalassa sekä reisi- että sääriluussa selvät epämuodostumat ja nivelet vaurioituneet, niinpä jänteen kulkivat väärin eikä Kaarlo olisi voinut koskaan nousta takajaloilleen. Rauhalla on skolioosi, josta Gisle sanoi sen todennäköisesti suoristuvat jonkin verran Rauhan kasvettua, koska Rauha on muutoin normaali, eikä kipuja näytä olevan se jää minulle lemmikiksi. SaukonVeljesten Opelilla ja Jopilla on vielä oireita, eli heidän kanssaan työskentelen vielä Lewingtonin ohjeiden mukaan. Katsotaan mitä näiden kahden kohdalla tulee, joudutaanko nukuttamaan myöhemmin vai onko niistä eläjiksi.


On anteeksi antamatonta, että kasvattaja tekee ko. viheen toistamiseen, Ansan ensimmäinen pentue tosin saattoi myös sairastaa NTD:tä. Epäilen sitä koska pennut eivät osanneet imeä kunnolla ja kuolivat siis hyvin varhaisessa vaiheessa. Tämä kantapään kautta oppiminen on todella vaikeaa ja en toivo sitä kenellekään. Jos olin tänä vuonna ylimielinen enkä tarkkaillut oireita tai niiden puuttumisia jatkuvasti, saa tämä toivoittavasti jäädä viimeiseksi kerraksi. Seuraavalla kerralla taidan hysteerisesti tuijottaa pentuja 24/7. Olen ruoskinut itseäni nämä kolme viikkoa ja toistuvasti ihmetellyt miksi en tajunnut että jokin oli vialla. En vieläkään osaa vastata siihen, minun täytyy vaan uskoa että ensi vuonna pystyn ja osaan tehdä toisin.